Tiedote koskien ILO-169-sopimusta käsittelevän luentotilaisuuden perumista

Suomessa saamelaisten oikeudet, saamelaismääritelmä ja saamelaisten kohtelu ovat herättäneet tunteita ja kiivasta keskustelua. Suomi ei ole ratifioinut kansainvälistä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO-169 sopimusta saamelaiskäräjien ja useiden muiden toimijoiden puoltavasta kannasta huolimatta. Tämä valtion ja saamelaiskäräjien välinen konflikti korostui entisestään eduskuntavaalien myötä vuonna 2015 ja keskustelu tunteita herättävästä aiheesta kuumeni kohti loppuvuotta.

Alkuperäiskansat ovat vahvasti mukana YK:n agendalla, siispä Oulun seudun YK-yhdistyksenkin vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan on kirjattu saamelaisten kansallispäivään liittyvä tapahtuma. Tällä haluttiin tuoda esille ajankohtaista aihetta ja kannustaa asialliseen keskusteluun. Yhteistyöhön pyydettiin mm. saamelaisopiskelijoiden yhdistystä Giekua, joka ei tällä kertaa lähtenyt mukaan. Linnan juhlissakin nähtiin kannanottoja  ILO-169-sopimukseen liittyen, ja tuntui luonnolliselta järjestää YK-yhdistyksen tapahtuma jossa asiaa käsiteltäisiin juridisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Puhetilaisuuteen pyydettiin mm. Suomen YK-nuorisodelegaatti Mikkel Näkkäläjärveä, joka ei kuitenkaan aikatauluiltaan päässyt tulemaan. Moni muukin oli estynyt tai ei vastannut yhteydenottoihin. Lopulta tilaisuuteen löytyi Lapin yliopistosta kansainvälisestikin ansioitunut tohtoritutkija Tanja Joona, joka on kirjoittanut väitöskirjansa ILO-169-sopimuksesta. Joonan profiili ja CV Lapin yliopiston Arktisen Keskuksen sivuilla vakuuttivat: tässä on erittäin asiantunteva akateeminen puhuja. Tapahtumaan oli jo alle kaksi viikkoa ja tuntui todella helpottavalta kun Joona vastasi tulevansa mielellään puhumaan. Oulussa ei ole yhteiskuntatieteellistä tai oikeustieteellistä joten sen alan tohtorin luento varmasti kiinnostaisi monia!

Ilo oli kuitenkin lyhytkantoista. Vaikka yksi tieteen hyveistä on objektiivisuus, YK-yhdistyksen tilaisuudessa keskustelu ei voi perustua yhden tutkijan kutsumiseen, vaikka hän oman alansa ammattilainen ja asiantuntija olisikin. ILO-169 on erittäin politisoitunut aihe ja oli naiivia ajatella, että siitä voisi järjestää tavanomaisen luentotilaisuuden mitenkään epäpoliittisella tavalla. Aikataulupaineessa nähtiin hankalaksi enää löytää päteviä muita puhujia tasapainottamaan tilaisuutta, joten tapahtuma peruttiin.

Oulun seudun YK-yhdistys on pahoillaan aiheuttamastaan mielipahasta. YK-yhdistys aikoo kuitenkin jatkossakin pyrkiä järjestämään keskustelutilaisuuksia yhteiskunnallisista aiheista ja kannustaa kaikkia perehtymään alkuperäiskansojen asioihin tutkimalla kriittisesti useita lähteitä ja näkökulmia. Vain avoin dialogi ja toisten kunnioittaminen voi viedä asioita eteenpäin. Tiedonsaanti ja koulutus ovat avainasemassa ristiriitojen ratkomisessa: tieto lisää ymmärrystä ja vähentää konfliktia. Näin kävi myös YK-yhdistyksen tapauksessa. Tekevälle sattuu, mutta sattumuksista otetaan opiksi.

Itse asia ei ole silti menettänyt ajankohtaisuuttaan tai painoarvoaan. Alkuperäiskansoihin ja ILO-169-sopimukseen tutustumisen voi aloittaa vaikka Suomen YK-liiton kautta. Tässä vielä lopuksi muutama lainaus Suomen YK-liiton sivuilta. Lainauksista käy ilmi YK:n ja sitä myöten Oulun seudun YK-yhdistyksen kanta alkuperäiskansoihin ja ILO-169-sopimukseen liittyvissä kysymyksissä.

“YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2007 julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Julistuksen tarkoituksena on suojella ja edistää alkuperäiskansojen oikeuksia ja turvata heidän itsemääräämisoikeutensa. Julistus korostaa alkuperäiskansojen oikeutta määrätä vapaasti poliittisesta asemastaan ja turvaa heille mahdollisuuden kehittää taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan. Julistus korostaa erityisesti alkuperäiskansojen oikeutta kulttuurinsa, perinteidensä ja historiansa arvostukseen.”

“– YK:n alkuperäiskansojenjulistusta valmisteltiin 22 vuotta. YK:n ihmisoikeustoimikunnan (nyk. ihmisoikeusneuvosto) alkuperäiskansatyöryhmä aloitti luonnoksen laatimisen vuonna 1985 ja sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1993. Varsinaiset neuvottelut julistuksen sisällöstä käytiin vuosina 1995–2006. Vaikeimmiksi kysymyksiksi muodostuivat alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet, itsemääräämisoikeus sekä maaoikeudet ja oikeudet luonnonvaroihin.”

“Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) on YK:n erityisjärjestö, jonka sopimus nro 169 vuodelta 1989 on ainoa kansainvälinen oikeudellisesti sitova sopimus, jossa säädetään erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista. Sopimuksen tarkoituksena ei ole antaa alkuperäiskansoille uusia tai erityisiä oikeuksia vaan myöntää alkuperäiskansojen tarpeet sekä yksilöinä että kansana sekä taata heille samat oikeudet, jotka muulla väestöllä jo on.

Sopimus 169 astui kansainvälisesti voimaan 5.9.1991. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta. Erityiseksi haasteeksi ovat Suomessa muodostuneet saamelaisalueiden maaoikeus- ja luonnonvarakysymykset. Pohjoismaista sopimuksen ovat ratifioineet Norja vuonna 1990 ja Tanska vuonna 1996.”

Lähde: http://www.ykliitto.fi/yk70v/kulttuurinen/alkuperaiskansat

 

Vilpittömästi,

Oulun seudun YK-yhdistyksen hallitus

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s